"Jos on ollut sairaana ja ei oo voinut mennä töihin, se on ihan itkun paikka ollut" : laadullinen tapaustutkimus kolmen kehitysvammaisen naisen elämänlaadusta ja onnellisuudesta

Objectives. The purpose of this case study was to gather information about quality of life and happiness in people with intellectual disabilities. The study was examined the meaning of different contexts and relationships to the quality of life and happiness of people with intellectual disabilities. The study was also examined how women and their mothers are experiencing well-being. Studies in the past have shown that happiness does not differ significantly from happiness of the majority, but the rate of happiness is slightly higher in people with intellectual disabilities. Self-determination, choices, safety and health are the most important factors in the quality of life in people with intellectual disabilities. Methods. The data were collected from three women with intellectual disabilities and their mothers via semi structured interviews. The data were analyzed using qualitative content analysis with the tables which were created by two main theories of the study: quality of life theory by Schalock etc. (2002) and theory of subjective well-being by Diener and Lucas (1999). Results and conclusions. A map of relationships and a map of contexts were created for each woman. The study also examined experienced well-being. There are significant variation between women's quality of life and happiness. The findings indicate that an individual's way of life has a prominent impact to experienced quality of life and happiness. Meaningful life is a key to a good and happy life.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kehitysvammaisten naisten elämänlaadun ja onnellisuuden tekijöitä. Tarkastelun kohteena olivat kehitysvammaisten naisten käyttämien ympäristöjen sekä sosiaalisten suhteiden merkitys koettuun elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Lisäksi selvitettiin millaiseksi kehitysvammaiset naiset ja heidän äitinsä kokevat onnellisuuden muilla elämänlaadun osa-alueilla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysvammaisten henkilöiden onnellisuus ei eroa merkittävästi valtaväestön onnellisuudesta, mutta onnellisuuden asteen on tutkittu olevan hieman valtaväestöä korkeampi. Lisäksi kehitysvammaisten hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi elämän osa-alueiksi ovat osoittautuneet itsemääräämisoikeus, valinnanmahdollisuudet, turvallisuus ja terveys. Menetelmät. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka tarkastelun kohteina olivat kolme kehitysvammaista naista sekä heidän äitinsä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla parihaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla taulukoinnin avulla. Taulukko on rakentunut tutkimuksen kannalta kahden keskeisimmän teorian pohjalta, joita ovat Schalockin ym. (2002) elämänlaatuteoria sekä Dienerin ja Lucaksen (1999) subjektiivisen hyvinvoinnin teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Naisten käyttämistä ympäristöistä luotiin läsnäolokartat ja sosiaalisten verkostojen pohjalta rakennettiin verkostokartat. Karttoja sekä muita elämänlaadun kannalta keskeisiä osa-alueita tarkasteltiin tutkimuksen kahden keskeisimmän teorian valossa. Tulokset osoittavat merkittävää vaihtelua henkilöiden välillä, niin läsnäolokartoissa, verkostokartoissa kuin koetussa onnellisuudessa elämänlaadun kannalta keskeisimmillä osa-alueilla. Vaikuttaa siltä, että erilaisilla elämäntavoilla on suuri merkitys kehitysvammaisten naisten elämänlaadun ja koetun onnellisuuden kannalta. Merkityksellinen ja mielekäs arki tuottaa elämänlaatua ja onnellisuuden kokemuksia